Vanhemmille

Raha antaa mahdollisuuksia - sekä nuorille että vanhemmille. Oma raha tuo mukanaan myös vastuun sen käyttöön liittyvistä päätöksistä. Perheen jokapäiväisillä kulutusvalinnoilla on huomattava vaikutus lapsen muodostaessa asenteitaan rahankäyttöä kohtaan. Opettamalla, rohkaisemalla ja näyttämällä esimerkkiä vanhemmat voivat kannustaa lapsiaan järkevään rahankäyttöön, säännölliseen säästämiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Selviytyäkseen elämässä lasten täytyy oppia tietyt perustaidot. Yksi näistä on käsitys ja ymmärrys oman talouden hallinnasta. Rahalla kun on taipumusta kadota nopeammin kuin sitä tulee…

Tällä sivulla kerrotaan mitä taloudellisia taitoja lapsille voi opettaa, mitä voi ottaa huomioon viikkorahan antamisessa ja median käytöstä perheessä. Lopuksi esitellään keinoja, joiden avulla vanhemmat voivat opettaa lapsilleen rahan arvoa ja sen käyttöä.

Taidot karttuvat iän mukana

Alla on listattu taitoja, joita lapsille voi opettaa iän mukaan. Jotkut niistä saattavat vaikuttaa itsestäänselvyyksiltä, mutta yksikään lapsi ei voi hallita taitoja ennen niiden opettelemista. Aloita jo tänään taitojen opettaminen ja niiden soveltaminen käytäntöön. Muista, että asioista kertomiseen kannattaa aina yhdistää omakohtaisia esimerkkejä tai muuta osallistumista, jotta oppimiskokemuksesta tulisi mahdollisimman kokonaisvaltainen.

Taitoja 3-5-vuotiaille

Tunnistaa nimeltä oikean suuruiset kolikot
Tunnistaa käytetyimmät setelit ulkonäöltä ja yhdistää setelin väri sen arvoon
Tietää, miten säilyttää rahaa turvallisessa paikassa
Tietää, että rahaa käytetään, kun halutaan ostaa tavaroita tai palveluja
Koska kaikkea haluamaansa ei voi ostaa, täytyy tehdä valintoja
Kun rahan käyttää, sitä ei enää saa takaisin

Taitoja 6-8-vuotiaille

Oppia kolikoiden ja setelien arvot ja vastineet näille arvoille (esim. kuinka monta kolikkoa yksi seteli vastaa)
Laskea kolikoita ja seteleitä
Tietää, mitä pankki tekee (tallettaa ja lainaa rahaa)
Hallita pieniä summia, kuten omaa viikkorahaa

Taitoja 9-11-vuotiaille

Ymmärtää vaihtorahan käsite ja kyky laskea oikean suuruinen vaihtoraha
Jakaa viikkoraha säästämiseen ja kulutukseen
Pitää yksinkertaista kirjanpitoa kahden viikon kulutuksesta
Tehdä yksinkertainen arvio tulevan kahden viikon kulutuksesta etukäteen
Säästää pieni summa joka viikko johonkin suurempaan hankintaan tulevaisuudessa
Ymmärtää enemmän talouteen liittyvää sanastoa

Lapset mukaan perheen päätöksentekoon

Perheet tekevät joka viikko useita talouteen liittyviä päätöksiä. Anna lapsesi osallistua näihin päätöksiin tarkkailemalla ja havainnoimalla. Ei ole tarpeen selittää lapselle jokaista tehtyä päätöstä, vaikka se olisi mahdollistakin. Tarkoitus on osoittaa lapselle raha-asioiden hallinnan olevan säännöllinen osa ihmisten elämää samalla kun se opettaa lasta keskustelemaan ja pohtimaan, miksi päätöksiä tarvitsee tehdä. Päätöksien ei tarvitse olla suuria, vaan ne voivat liittyä esimerkiksi jokapäiväisiin ruoka- tai vaateostoksiin. Muista ottaa lapsen ikä huomioon ja esittele erityisesti päätöksiä ja ratkaisuja, jotka liittyvät lapsen elämään ja maailmaan. Vanhemmat lapset osaavat jo punnita eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia.

Kerro lapselle myös tilanteista, jotka ovat johtaneet epätoivottuun lopputulokseen. Näin näytät lapselle esimerkin, jossa olet itse oppinut omista virheistäsi, jolloin he voivat välttää samoja virheitä. Vältä kuitenkin välittämästä tietoja, jotka saattaisivat vaikuttaa lapseen tavalla, jolloin hän kokisi syyllisyyttä tai huolta perheen taloudellisesta tilanteesta.

Viikkorahalla harjoitellaan tuloja ja menoja

Lapset oppivat harjoittelemalla ja hyötyvät mahdollisuudesta harjoitella rahankäyttöön liittyviä päätöksiä. Erityisesti seuraavat harjoitukset voivat olla hyödyllisiä.

1. Säännöllisten tulojen hallinta.
Lapset voivat saada säännöllisiä tuloja esimerkiksi viikkorahan muodossa. Kun summa on ennalta arvattava, lapset voivat etukäteen suunnitella tulojaan ja menojaan. Taito on sama, jota he tulevat aikuisinakin tarvitsemaan. Muista varmistaa, että lapsi ymmärtää, mitä kustannuksia tai tarpeita viikkorahan on tarkoitus kattaa ja luovuta sen jälkeen vastuu niiden täyttämisestä lapselle.

2. Tietyn summan hallinta tiettyä tarkoitusta varten.
Luovuta tietty summa käytettäväksi johonkin tiettyyn projektiin - kuten syntymäpäiväjuhlan suunnitteluun, syksyn uusien kouluvaatteiden ostamiseen, tai huoneen sisustamiseen uusilla tavaroilla. Kerro selkeästi, mitä odotuksia itselläsi on summan käytön suhteen ja seuraa tarpeeksi läheltä, jotta voit antaa ohjeita ja muistuttaa tärkeistä asioista, jotka lapsi saattaisi muuten unohtaa, antaen lapsen kuitenkin ottaa vastuun lopputuloksesta.

Viikkoraha tai kannustaminen työhön? Vai molemmat?

Viikkoraha puhuttaa monia perheitä. Kuinka paljon on sopivasti? Pitäisikö rahan eteen tehdä töitä tai pieniä tehtäviä kotona? Alla on muutamia ehdotuksia viikkorahan käytöstä.

Vähennä lapsen tarvetta pyytää rahaa aina kun tarvitsee määrittelemällä viikkoraha, jonka tulee kattaa tietyt lapsen omat menot.
Anna lapsen ottaa vastuu omalla rahalla tekemistään kulutusvalinnoista.
Kerro siitä, miten rahaa voi säästää ja mitä hyötyä siitä on.

Määrittele jokaiselle lapselle viikkorahan perusmäärä. Jos lapsi haluaa enemmän rahaa, luo lista tehtävistä joita lapsi voi suorittaa saadakseen tämän rahan. Tehtävien tulisi olla mahdollisimman selkeästi määriteltyjä, jotta lapsi tietää mitä tehtävän suorittaminen vaatii ja millainen korvaus tästä on tiedossa. Tehtävien suorittamisesta voidaan myös pitää tilastoa ja laskea esimerkiksi kuun lopussa yhdessä lapsen kanssa kuinka paljon "lisärahaa" hän on näillä töillä ansainnut.

-8-vuotiaat

Kannusta pieniin kotitöihin. Jopa nelivuotias voi pedata sänkynsä ja korjata lelut lattialta päivän päätteeksi. Tee lista pienistä tehtävistä, joita lapsen tulee suorittaa ja/tai joita tekemällä hän voi ansaita hieman omaa rahaa. Tarjoa käyttöön myös säästöpossu ja helppo keino pitää kirjaa tehdyistä tehtävistä.
Vältä jatkuvaa lelujen ostamista. Kerro juhlapäivistä (syntymäpäivästä, nimipäivästä ja muista juhlista) ja kannusta lasta odottamaan saadakseen jonkin kalliimman lelun.
Opeta lapselle vastuuta ja seurauksia. Jos on omaisuutta, tuottaa se myös vastuuta.

8-12-vuotiaat

Anna lapsesi tehdä enemmän päätöksiä itsenäisesti. Kannusta järkevään kuluttamiseen esimerkiksi kertomalla miten hintoja voi vertailla eri liikkeissä.
Määrittele tietty viikko- tai kuukausiraha ja pidä siitä kiinni. Pyri löytämään järkevä summa, jolla lapsi voi kattaa kohtuulliset menonsa. Tämä vähentää tarvetta pyytää lisää rahaa ja opettaa itsenäiseen rahan käyttöön.
Pyri siihen, että jokainen perheenjäsen tekee oman osansa päivittäisistä kotitöistä myös ilman rahallista korvausta. Lisärahan ansaitsemiseksi voi olla lista erillisistä töistä, joita voi suorittaa.

13-vuotiaat ja vanhemmat

Ole johdonmukainen ja päättäväinen. Luo oikeudenmukaiset säännöt ja pidä niistä kiinni.
Voit kannustaa lasta itsenäiseen päätöksentekoon ja vastuunottamiseen esimerkiksi antamalla hänelle riittävän viikko- tai kuukausirahan, jonka tulee kattaa lapsen omat menot aina omista vaatteista ja kännykkälaskusta lähtien.
Älä unohda empaattisuutta. Muistuta, että maailmassa on muitakin arvoja kuin raha. Tärkeää on myös viettää aikaa perheen ja läheisten kanssa ja auttaa toisia tarpeen vaatiessa.

Media ja perhe

Lapset käyttävät suuren osan päivästään kuluttamalla median tarjontaa. Lapsilla ei kuitenkaan aina ole työkaluja arvioidakseen ja analysoidakseen viestejä, joita media välittää. Opettajilla ja vanhemmilla tulisi olla valmiudet opettaa lapsia käyttämään, arvioimaan ja analysoimaan mediaa.

Mediakasvatus auttaa lapsia kehittämään kriittistä ajattelutapaa, luomaan taitoja analysoidakseen näkemäänsä ja kuulemaansa, valikoimaan tarkemmin käyttämäänsä mediaa, erottamaan todellisuuden ja fantasian ja pohtimaan ovatko median tarjoamat arvot myös heidän omia arvojaan.

Medialla on suuri vaikutus perheen elämään. Melkein joka kodissa on tänä päivänä televisio ja internetyhteys. On vaikeaa kuvitella elämää ilman näitä medioita ja siksi on tärkeää ymmärtää viestejä joita vastaanotamme niiden kautta päivittäin. Alla olevien ideoiden tarkoitus on auttaa perheitä havaitsemaan median vaikutus elämässään ja kannustaa pohtimaan sen välittämiä viestejä yhdessä koko perheen kanssa. Ehdotukset ja esimerkkitehtävät auttavat havaitsemaan eroja viihteen ja arkielämän arvojen välillä.

Media viihteenä

Media on osa päivittäistä elämäämme, joka usein otetaan itsestäänselvyytenä. Käytä hetki pohtimalla, kuinka media vaikuttaa oman perheesi elämään. Käyttävätkö ja kuluttavatko lapsesi median tarjontaa oikein? Häiritseekö media perheenne päivittäisiä rutiineja? Tuottavatko valinnat median kulutuksesta perheelle iloa vai riitaa?

TV-päiväkirja: Aloita tutkimalla, miten perheenne käyttää televisiota pitämällä TV-päiväkirjaa viikon ajan. Pyydä perheenjäseniä merkitsemään päiväkirjaan kaikki ne ohjelmat, joita ovat katsoneet. Viikon tarkkailujakson jälkeen käy päiväkirja läpi yhdessä lapsiesi tai koko perheen kanssa. Voit kysyä lapsiltasi seuraavia kysymyksiä.

Kuinka monta tuntia TV on ollut auki x-päivänä?
Mistä pidät eniten TV:n katselussa?
Mistä et pidä TV:n katselussa?
Koska katsoit eniten TV:tä?
Teitkö jotain muuta samalla, kun katsoit TV:tä?
Surffailitko eri kanavilla?
Oliko TV päällä vain taustalla?Miltä TV:n katselun jälkeen tuntui?

Järkevintä olisi, jos TV:n katselu olisi valinta, eikä vain totuttu tapa. Jos epäilet, että katselu on perheessäsi vain tapa, voit luoda sääntöjä lapsillesi esimerkiksi vaatimalla perustelut siitä, miksi jotain tiettyä ohjelmaa halutaan katsella. Säännöt auttavat lapsia tekemään tietoisia valintoja niistä ohjelmista, joita todella haluavat katsoa.

Erilaisia sääntöjä voidaan luoda perheen tilanteen mukaan. Television katseluaikaa voi rajoittaa, lapsia voi pyytää valitsemaan katseltavat ohjelmat ennakkoon, televisio voidaan sulkea tiettyinä aikoina vuorokaudesta (esim. ruokailun ajaksi) ja niin edelleen. On tärkeää, että koko perhe sitoutuu noudattamaan sääntöjä, tavoilla jotka ovat oikeudenmukaisia kaikille perheenjäsenille.

Televisiolla on suuri vaikutus lasten oppimiseen kodista ja koulusta saatavien tietojen lisäksi. Ongelmaksi voi muodostua television välittämien tietojen laatu ja sisältö, sekä niihin reagoiminen vanhemman roolissa.

Pyri katselemaan televisiota yhdessä lapsen kanssa aina kun se on mahdollista. Keskustele siitä mitä ruudulla tapahtuu, ovatko tapahtumat positiivisia vai negatiivisia, miten niihin reagoidaan? Lapsi oppii suhtautumaan television tuottamaan informaatioon kriittisesti, jos hänellä on mahdollisuus pohtia sen sisältöä yhdessä aikuisen kanssa.

Voit puhua lapsen kanssa esimerkiksi alla olevista asioista:

TV:ssä näytettävät sarjat eivät ole todellisuutta. Ne ovat tuotettu useiden ihmisten työn ja mielikuvituksen tuloksena. Ohjelman tekemiseen tarvitaan käsikirjoittajia, ohjaaja, leikkaaja, näyttelijöitä jne.
Televisiolla on yleisesti ottaen suuri vaikutus ihmisten uskomuksiin, mielipiteisiin ja asenteisiin. Ovatko kaikki niistä rakentuneet todenmukaisesti?
Televisiossa näytetään mainoksia, joiden esittämisestä mainostajat maksavat tv-kanavalle.

Ohjelman katsomisen jälkeen voit kysyä lapselta mitä mieltä hän oli ohjelmasta:

Mistä hän piti ja mistä ei?
Kuuntele mitä lapsi vastaa ja esitä lisäkysymyksiä.
Jos hän piti ohjelmasta, josta itse taas et pitänyt, pyri selittämään mielipiteesi kuitenkaan vähättelemättä lapsen omaa mielipidettä.

Väkivalta ja media

Väkivallan näyttäminen mediassa kiinnittää katsojan huomion. Se voi aiheuttaa vahvan tunnereaktion tai tehdä ohjelmasta näyttävän hienoilla erikoistehosteilla. Ei olekaan ihme, että se tehoaa myös lapsiin.

Lapsi näkee väkivaltaa mediassa television, elokuvien, internetin ja erilaisten pelien välityksellä. Väkivallan käyttö voidaan esittää sankarin ominaisuutena ja keinona ratkaista hankalia tilanteita.

Jos näet väkivaltaa mediassa, keskustele lapsesi kanssa mitä seurauksia väkivallalla olisi oikeassa elämässä:

Kuka loukkaantui ja miten? Olisiko oikeasti tapahtunut toisin?
Miltä uhrin perheestä mahtaa tuntua?
Palaako uhrin ja hänen läheistensä elämä normaaliksi?
Millaisia tunteita esiintyy? Onko joku surullinen, vihainen tai peloissaan? Olisiko näin myös oikeassa elämässä?
Mitä seurauksia väkivallasta olisi jälkikäteen: kuinka paljon maksaisivat sairaalamaksut tai vahingoittuneen omaisuuden korvaaminen?
Kerro lapselle millä muilla keinoin kuin väkivallan käytöllä voidaan ratkaista ongelmatilanteita.

Mainonta ja markkinointi

Mediat toimivat usein kaupallisesti. Televisio-ohjelmien aikana näytetään mainoksia, joiden tarkoituksena on houkutella katsojat ostamaan mainostettavia tuotteita ja internet-sivut ovat täynnä uusia linkkejä, joiden avulla houkutellaan vierailijoita uusille sivuille. Ihminen vastaanottaa päivittäin huomattavan määrän mainosviestejä. Median toiminnan ymmärtäminen vaatii ymmärrystä myös siitä, miten mainonta ja markkinointi toimivat.

Katsele lapsesi tai perheesi kanssa mainoksia ja pohtikaa mitä eri keinoja mainostajat käyttävät saadakseen katsojan huomion. Kyseenalaista mainos.

Mainostajat saattavat käyttää erilaisia keinoja saadakseen tuotteensa esille. Leiki lapsesi kanssa mainosetsivää, kun seuraavan kerran katsotte ohjelmia. Yrittäkää löytää esimerkiksi seuraavia kikkoja:

Julkkikset: Näittekö julkisuuden henkilöitä (näyttelijöitä, urheilijoita, laulajia jne.) mainoksissa, joissa he kertovat kuinka paljon pitävät jostain tuotteesta? Kysy lapselta arveleeko hän, että henkilölle maksetaan mainoksessa esiintymisestä ja uskooko hän, että henkilö oikeasti käyttää mainostamaansa tuotetta.
Tuotesijoittelu (Product Placement): Tuotteita on sijoiteltu ohjelmaan niin, että tuotemerkki on selkeästi erotettavissa. Silloin on luultavaa, että yritys on maksanut tuotemerkkinsä esittelystä suositussa tv-ohjelmassa. Koska tuotteita "käytetään" ohjelmassa, on usein vaikeampi huomata että samalla tuotetta mainostetaan.
Tunteet: Usein mainostajat vetoavat tunteisiin myydäkseen tuotteita. Katsojalle luodaan mainoksen avulla tunne, kuten innostus tai myötätunto tai usko siitä, että tuotteen ostamalla voi saavuttaa saman "fiiliksen" kuin mainoksessakin oli.

Mainosbongarit:

Television lisäksi mainoksia näkyy kaikkialla. Lähde ulos lapsesi kanssa ja kiinnittäkää huomiota aina, kun näette mainoksen. Voitte vaikkapa tehdä listan minkälaisia mainoksia näitte. Näitä voi olla mainokset bussien tai taksien kyljissä, bussipysäkeillä, mainostauluissa, yritysten logoja jne. Keskustele lapsen kanssa siitä, minkälaiset yritykset ovat mainosten takana ja mitä ne yrittävät mainoksellaan myydä.

14 keinoa opettaa lapsille rahan arvoa

Kun lapsi osaa laskea, tutustuta hänet rahaan vaikkapa laskemalla yhdessä kolikoita. Ota aktiivinen rooli ja muista että kertaus ja toisten tarkkaileminen ovat keinoja, joiden avulla lapset oppivat tehokkaasti.
Keskustele lastesi kanssa arvoista, joita itselläsi on rahan suhteen ja opeta heitä säästämään ja valmiuksia järkevään kuluttamiseen.
Opeta lapsille ero tarpeiden, halujen ja toiveiden välillä. Erojen ymmärtäminen auttaa kulutuspäätöksien pohdinnassa.
Tavoitteiden asettaminen on tärkeässä osassa lasten oppiessa rahan arvoa ja säästämistä. Asetettuja tavoitteita kohti pyrkiminen lisää motivaatiota ja opettaa pitkäjänteisyyttä. Tavoitteita voivat olla hyvät arvosanat todistuksessa tai uuden lelun saaminen säästämällä. Lapsi oppii samalla ottamaan vastuuta omista päätöksistään.
Kerro lapselle kuluttamisesta ja säästämisestä. Kannusta säästämiseen tavoitteiden asettamisen kautta ja kertomalla siitä, miten talletuksille voi saada korkoa. Harkitse voisitko soveltaa korkokäsitettä maksamalla lapselle korkoa myös kotona säästetyistä rahoista. Kun lapsi osaa prosenttilaskun, voitte määritellä myös säästöistä saatavan korkoprosentin. Jos lapsi säästää omaa rahaa jotain isompaa hankintaa varten, voivat vanhemmat jossain vaiheessa tulla vastaan esimerkiksi lupaamalla kaksinkertaistaa lapsen säästämän summan.
Pohdi missä muodossa annat viikkorahan. Jos viikkorahan suuruus on esimerkiksi 5 euroa, voit antaa lapselle viisi euron kolikkoa ja kannustaa laittamaan säännöllisesti säästöön yhden euron. Yhdessä lapsen kanssa voi laskea, kuinka paljon yhden euron säästäminen viikossa tekee vuodessa.
Ota lapsi mukaan, kun avaat hänelle säästötilin pankissa. Kerro, että säännöllinen säästäminen on varmin keino kartuttaa tilin saldoa. Älä vastusta, jos lapsi haluaa nostaa tililtään rahaa jotain valitsemaansa hankintaa varten. Anna lapsen ottaa vastuu omista päätöksistään.
Kannusta lasta pitämään kirjaa tuloistaan ja menoistaan. Esittele helppoja keinoja tämän toteuttamiseksi.
Ota lapsi mukaan ruokaostoksille. Suunnitelkaa ensin yhdessä kauppalista ja pohtikaa mitä kaupasta tarvitsee ostaa. Kaupassa ollessanne kannusta lasta vertailemaan samankaltaisten tuotteiden hintoja ja opeta lapsi lukemaan ja hyödyntämään yksikköhinnan merkintöjä.
Anna lapsesi tehdä itse kulutusvalintoja, sekä hyviä että huonoja. Valintojen jälkeen keskustele niiden eduista ja haitoista. Rohkaise lasta järkevään kuluttamiseen etenkin isompien hankintojen suhteen. Kerro eri keinoista, kuten hintojen vertailusta, valintojen laittamisesta tärkeysjärjestykseen ja oikean ajan valitsemisesta ostopäätökselle (esim. alennusmyynnit). Kun lapsi on tehnyt päätöksen jostain asiasta jonka hän haluaa ostaa, voit pyytää lastasi mainitsemaan vähintään kolme muuta asiaa, joita samalla rahamäärällä voisi saada. Samalla lapsi oppii perustelemaan oman valintansa.
Opeta lasta arvioimaan mainontaa televisiossa, radiossa, elokuvissa, internetissä ja lehdissä. Kerro, koska mainoksiin on syytä suhtautua kriittisesti. Muistuta, että jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se useimmiten ei ole sitä.
Kerro lapsellesi lainaan ja luottoihin liittyvistä riskeistä. Opeta että korko on lainan kustannus ja että ilmaista lainaa ei ole. Kerro myös mitä tapahtuu, jos lainaa tai muita laskuja ei maksa ajallaan takaisin.
Käytä arkipäivän tilanteita hyväksesi, kun selität lapselle talouteen liittyviä ratkaisuja. Jos lapsi esimerkiksi on mukana, kun maksat ravintolassa luottokortilla, voit kerrota mitä tapahtuu: luottokortin sijaan voisit maksaa myös käteisellä tai pankkikortilla, luottokortilla maksamisesta seuraa lasku joka täytyy maksaa jne.
Tee rahankäyttöön liittyvistä keskusteluista rutiinia. Jos lapsesi pitää kirjaa tuloistaan, menoistaan ja säästöistään, päätä säännöllistä ajoista jolloin voitte yhdessä käydä tuloksia läpi. Samalla voit kertoa muista talouteen liittyvistä asioista lapsen iän ja kehitysasteen mukaisesti.

Lähde: Johtaja Paul Richard
RFC - Institute of Consumer Financial Education