Priorisointi on yksi sote-sektorin kuumimmista puheenaiheista. Kuluttajaliitto kysyi liiton jäsenistön mielipiteitä soten priorisoinnista, jotta valtakunnalliseen ja alueelliseen priorisointikeskusteluun saataisiin mukaan tavallisten palvelunkäyttäjien ääni. Kuluttajaliiton sähköinen jäsenkysely sote-sektorin priorisoinnista oli avoinna tammi–helmikuussa 2025 puolentoista viikon ajan, ja saimme kyselyyn jopa 273 vastausta. Lämmin kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!
Priorisointikyselyssä oli monivalintaosio sekä avoin osio, johon vastaajat saivat itse omin sanoin kertoa näkemyksiään. Monivalintaosiossa oli muutamia kysymyksiä, joissa vastaajat olivat niin yksimielisiä, että varovaisia yleistyksiäkin tuloksista voidaan tehdä. Mutta toki tulee kuitenkin huomioida, että vastaajat eivät esimerkiksi sukupuolen, iän tai asuinpaikan suhteen edustaneet yhtä kattavasti suomalaisia kuin usean tuhannen vastaajan kyselyissä. Esimerkiksi ikärakenteen osalta vastaajissa korostuivat vanhimmat ikäluokat.
Monivalintaosiosta saatiin muun muassa seuraavanlaisia tuloksia: Kysymykseen ”Pitäisikö hoitopäätöksiä tehdessä kertoa nykyistä selkeämmin, milloin hoitopäätös on tehty lääketieteellisin perustein ja milloin päätökseen on vaikuttanut terveydenhuollon yksikön tekemä priorisointipäätös?” (kyllä/ei/en osaa sanoa) jopa 263/271 henkilöä vastasi ”kyllä”. Voidaankin sanoa, että ihmiset toivoisivat lisää avoimuutta hoitopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä.
Kysymykseen ”Panostetaanko hyvinvointialueilla iäkkäiden asumispalveluihin mielestäsi tällä hetkellä resursseja liian vähän/riittävästi/liian paljon/en osaa sanoa?” 221/270 henkilöä vastasi ”liian vähän”.
Muihin monivalintaosion kysymyksiin vastaukset jakautuivat ja esimerkiksi kysymykseen ”Toivoisitko, että priorisointipäätöksiä (esimerkiksi mitä palveluita terveyskeskuksissa tarjotaan) tehdään valtakunnallisesti vai kullakin hyvinvointialueella erikseen? (valtakunnallisesti/hyvinvointialueella/en osaa sanoa)” 133 vastaajaa vastasi ”valtakunnallisesti” ja 112 vastasi ”hyvinvointialueella”. 27 vastaajaa ei osannut sanoa kantaansa.
Kyselyn tärkein anti olivat vastaajien avoimet kommentit, ja seuraavaksi haluankin päästää ääneen Kuluttajaliiton jäsenet. Tekstiin on poimittu vastauksia, jotka edustavat monipuolisesti vastaajien eri näkökulmia. Kommentteja oli niin paljon, että valitettavasti kaikkia ei ole pystytty nostamaan tähän kirjoitukseen. Kaikki vastaukset on kuitenkin luettu ja niitä välitetään sote-päättäjille.
Huomioithan, että vastaukset ovat kyselyyn vastanneiden omia kommentteja ja esiin nostetut vastaukset eivät välttämättä edusta Kuluttajaliiton organisatorista linjaa siitä, miten priorisointia tulisi tehdä sote-sektorilla.
Kysymys: Pitäisikö mielestäsi hyvinvointialueellasi karsia joidenkin palveluiden tarjoamista? Jos pitäisi, kuvaile omin sanoin, mitä palveluita tulisi karsia.
”Ensimmäiseksi pitäisi karsia täysin turhista päällekkäisistä viroista, joita on perustettu poliittisin perustein. Eli on aivan järjetöntä pyörittää useita raskaita hallintorakenteita ympäri maata ihan vain sen takia, että puolueet saivat lisää paikkoja johtaviin virkoihin sekä edustajiksi. Kuntien ja valtion välinen raskas poliittisesti orientoitunut himmeli tuhlaa enemmän rahaa kuin siitä saadaan hyötyä.”
”Järkevöittämällä selvitään vähemmällä karsimisella. En näe nyt mitään sellaista mikä minun mielestäni olisi turha palvelu.”
”Vaikea ja laaja kysymys. Jokaisen otettava vastuuta terveydestään, liikunta, paino ym.”
”Perusterveiden lasten rutiinikontrolleja pitäisi karsia ja lisätä vastaavasti kontrolleja psykososiaalisissa ongelmissa oleville lapsille.”
”Lääkärintodistus työnantajalle flunssapotilailta.”
”Ei mitään. On jo karsittu liikaa.”
”Palveluja ei pitäisi karsia, mutta ns. häiriökysyntää estävän trendin vuoksi yhteydensaanti sote-palveluyksiköihin on vaikeutunut, mikä todellisuudessa lisää häiriökysyntää. Ihmiset yrittävät saada yhteyden useampaa väylää käyttäen ja osa vastaavasti ei jaksa/ei voi yrittää kauaa saada yhteyttä, joten hoitoon pääsyn pitkittyminen lopulta tulee kalliimmaksi kuin jos hoito olisi saatu ajoissa.”
”Erittäin vakavasti sairaiden, kuolemaa odottavien/kaipaavien makuuttaminen hoitopaikoissa pitäisi lopettaa eli eutanasiasta pitäisi vihdoinkin saada päätös. Tällöin vapautuisi hoitopaikkoja heille, joilla vielä on toivoa ja halua elämän jatkumiseen.”
”Hammashoito, heillä oli joskus ihan omat priorisointikriteerit. Tosin en enää vuosiin ole heille pyrkinytkään.”
”Itseaiheutettuja ongelmia pitäisi tiukentaa eli hyysääminen vähemmälle, vastuuta itsestä tulee vahvistaa.”
”Kun kyse on resursseista, niin hoitopolkuja voisi ketteröittää esim. luomalla sähköiset labralähetteet pitkälle ajalle silloin kun kysymyksessä on jatkuva rutiini. Omalääkäri ja -hoitaja sujuvoittaisi palvelua, kun opitaan tuntemaan toisensa.”
Kysymys: Näetkö priorisoinnissa joitain hyötyjä? Kuvaile omin sanoin.
”Ensimmäisenä/kiireisempänä apua tarvitsevat saavat apunsa ensimmäisenä, mutta eikö tätä ole tehty aina? Ei jokaiselle ole omaa hoitajaansa muutenkaan. Kysymys kuuluu ennemmin missä se priorisoinnin raja on kulloinkin.”
”Jos priorisoinnilla tarkoitetaan esim. astmaatikkojen uimakorttien eväämistä sillä perusteella, että vesijuoksusta/uimisesta hyötyvät kaikki, en ymmärrä priorisoinnin hyötyjä.”
”Esim. vain vähän elinikää pidentävien hoitojen karsiminen resurssien lisäämiseksi hyvään saattohoitoon.”
”Priorisointia tapahtuu joka tapauksessa, parempi on, jos se on avointa ja tapahtuu julkilausuttujen periaatteiden mukaan.”
”Kaikkea on mahdoton saada kaikille riippuen maan taloustilanteesta. Siksi on pakko priorisoida. Parempi priorisoida suunnitellusti ja tasapuolisesti kuin miten sattuu.”
”Kyllä, hoidon keskittäminen osaamisalueiden mukaan on järkevää. Esim. sydänpotilaat, tietyt leikkaukset jne. samaan paikkaan. Ja kiireellisyysjärjestyksen arvioi ammattitaitoinen henkilökunta.”
”Priorisoinnissa on hyötyä vakavien onnettomuuksien tai henkeä vaarantavien sairauksien hoidossa välittömästi. Muuten tulisi voida hoitaa kaikkien ihmisten vaivoja hyvin lyhyellä viiveellä.”
”Priorisointi oliskin hyödyllinen, jos priorisoitaisiin esim. terveydenhuolto infrastruktuurin laajentamisen yli. Espoon alueella nähdään tällä hetkellä valtavia junatyömaita. Olisi mielestäni tärkeämpi olla terve kuin päästä Helsingistä Espooseen kolme minuuttia nopeammin.”
”Kustannukset tulevat kasvamaan jatkossakin, kun erikoissairaanhoito ja tutkimukset koko ajan kehittyvät ja yhä kalliimpia hoitoja on tarjolla. En näe muuta tapaa, kuin priorisoida hoitoja. Tässä tulee tarkasti miettiä mitä terveydenhuoltoa tulee saada.”
Kysymys: Näetkö priorisoinnissa joitain haittoja? Kuvaile omin sanoin.
”Juu kyllä. Potilas ja th-henkilöstö voivat nähdä/kokea hoidontarpeen hyvin eri tavoin. Ainakin priorisointiperuste pitäisi avata erittäin hyvin ja onko se loppuelämän vai jonkin rajallisen ajan kestävä.”
”Se nyt pelottaa, että jos joskus tulee tarvitsemaan hoitoa, ei ikänsä takia sitä saa.”
”En osaa sanoa, kun en tiedä millä metodeilla esim. Helsingissä tällä hetkellä priorisoidaan. Ainakin kiireettömään hammashoitoon on tällä hetkellä liian pitkät odotusajat. Suun ongelmat tuppaavat aina pahenemaan ja tulemaan entistä kalliimmiksi liian pitkän odotuksen myötä.”
”Hoitoon pääsy saattaa olla joissakin tapauksissa entistäkin hitaampaa.”
”Ihmisten arvottaminen ei ole oikein.”
”Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskenään hyvin epäyhteismitallisia: mukana on suppeiden erityisryhmien yksikkökustannuksiltaan kalliita hoitoja (kuten hengityshalvauspotilaiden ympärivuorokautista hoitoa ja raskaita vammaispalveluita) sekä neuvolan kaltaisia massapalveluita. Priorisoinnissa helposti häviävät hiljaiset heikot ryhmät ja voittavat keskiluokan vähän palveluita tarvitsevat aktiivisesti ääntään käyttävät. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ovat myös keskenään hyvin erilaiset, jolloin sosiaali- ja terveyspalveluiden keskinäinen priorisointi samoin kriteerein (esim. laatupainotettu elinvuosi) johtaa koko palvelukokonaisuuden medikalisoitumiseen.”
”Kylmä totuus on, että kiireetön hoito muuttuu jossain vaiheessa kiireelliseksi, kun pidetään pitkissä jonoissa. Säästöjä ei tule, lisäksi potilaan omat turhat kustannukset, perheen kärsimykset. Vauriot voivat olla lopullisia, kun hoitoon ei ajoissa pääse ja siitä syntyy vaikkapa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuessa huikeasti suuremmat kustannukset yhteiskunnalle suorine ja välillisine kuluineen.”
”Jos olet työterveyshuollon asiakas niin silloin tämä priorisointi ei koske sinua, vaikka yhteiskunta tukee työterveyshoitoa kelan ja verotuksen kautta.”
”Nyt säästetään säästämisen johdosta vääristä asioista.”
”Priorisointi on hyvin pistemäistä: priorisoidaan tietyn sairauden hoitoa irrallisena kokonaistilanteesta. Se voi johtaa (potilaan) kokonaistilanteen kannalta kohtuuttomiin ja huonoihin ratkaisuihin.”
”Priorisoinnissa katsotaan helposti vain kustannuksia ja unohdetaan inhimillisyys. On aivan omakohtaisia kokemuksia, esim. kaihileikkausten hoitojono 5–6 kk, pitäisi melkein sokeutua ennen kuin pääsee leikkaukseen aikaisemmin. Meitä eläkeläisiä ”työnnetään” yksityissairaaloihin leikattavaksi, vaikka hinta on yli 3000 €. Olemme olleet työelämässä yli 40 vuotta maksaen veromme (tosin maksamme edelleen) ja nyt kun tarvitsemme hoitoa, emme saa sitä. Mielestäni kysymys on ”arvoista” enemmän kuin hoitojonoista, meitä vanhoja ei enää arvosteta!”
”Kun vanhusten hoitoa ei priorisoida, suljetaan hyväkuntoisiakin hoivakoteja. Ja niin syntyy jonoja ja viiveitä esim. sairaalasta hoitokotiin siirrossa.”
Kysymys: Mitä terveisiä haluaisit Kuluttajaliiton välittävän hyvinvointialueesi päättäjille priorisointiin liittyen?
”Hyvä asia on enemmän julkisesta yksityiselle siirryttäessä. Terveyskeskuksissa olisi hyvä olla myös yksityisen lääkärin palveluja. Maksaisivat huoneenvuokraa sekä labra- ja kuvantamispalveluista vuokraa ym. En tiedä miksi ei näin ole.”
”Ehkäiseviin palveluihin panostaminen, palvelusetelikokeilut esim. liikuntaan, ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpidon tukeminen. Digipalvelut eivät enää onnistu yli 75 v. – muutos nopeus ollut liian nopeaa ja laitehallinta on useilla vanhuksilla puutteellista.”
”Hoitoon pääsy ei missään nimessä saa hidastua tai huonontua. Nyt jo liian pitkät jonot. Esim. itse olen nyt vuoden ollut alaselän ahtauman leikkausjonossa ja kuulin, että jonot ei kiireellisissä leikkauksissa on noin 2 vuotta. Mutta tämä tarkoittaa sitä, etten voi rajoitteiden takia harrastaa liikuntaa täysipainoisesti ja näin ollen lihaskuntoni yms. heikkenee eikä mielellekään tällainen ole hyväksi.”
”Ystävällisesti, pyytäkää lisää rahaa terveydenhuollolle, älä hyväksy tätä kauhea ”ratkaisua”!”
”Heikoimmassa asemassa olevat, kuten työkyvyttömät sekä hauraat vanhukset laitettava etusijalle terveydenhoidossa. Julkista hammashoitoa voitaisiin rajoittaa hyvätuloisilta.”
”Helsingissä jää kokonaan ilman hoitoa tuhansittain erityisesti ikääntyneitä ihmisiä joka vuosi. Julkiseen terveydenhuoltoon pääsy on käytännössä estetty kokonaan tekemällä varausjärjestelmästä niin monimutkainen, että koulutettu työikäinenkään ihminen ei saa siitä selvää.”
”Parempi hyväksyä, ettei kaikkea voi tarjota kaikille ja suunnitella priorisointi ajoissa avoimesti ja tasapuolisesti kaikille potilasryhmille sortumatta myöskään ikärasismiin”
”Terveydenhoitajille oikeus tehdä lähete laboratoriokokeisiin.”
”Priorisointi on huono ja sitä on jo toteutettu, useilla kokemuksia läheisensä osalta, ainakin yli 80-vuotiaista, ei tehdä enää tiettyjä operaatioita vaan annetaan ajan tehdä tehtävänsä, ikävää.”
”Itse olen saanut kiireellisen lähetteen HUSiin pään magneettikuvaukseen joulukuussa -23. Aikaa tuohon en ole saanut yli vuoteen. Kyselyihini on vastattu aina vaan syyksi ruuhkan. Olen saanut pelätä yli vuoden josko päässäni on kasvain. Lähettävä lääkäri laittoi uuden lähetteen 31.12.24 jonka jälk. sain n. 2 vk:n päästä ajan helmikuun -25 lopulle. Miten tällainen on mahdollista, että pitää odottaa yli vuosi, vaikka on lähettävän lääkärin mukaan kiireellinen tutkimus? Todella törkeää! Millainen hoitotakuu tämä on?”
”Selkeyttä ja nopeutta toimintaan. Omakohtainen kokemukseni vähien terveyspalveluiden käyttäjänä on se, ettei potilasta hoideta kokonaisuutena, vaan aina uusi lääkäri tutkii asiaa ja ellei heti löydy mitään, potilas jää oman onnensa nojaan. Aikoja ei saa edes akuutissa tarpeessa, puheluihin takaisinsoittopalvelussa saattaa kulua aikaa 6 vrk, vaikka kyse olisi akuutista asiasta, eikä tietoa siitä kuinka monen vuorokauden aikana takaisinsoittopalvelu palaa asiaan ole saatavissa. Osa palveluista on rajattu olemaan auki vain klo 8–16 välisenä aikana, kuten esim. apuvälinepalvelu, jonne liikuntarajoitteisen on vaikea itse päästä noutamaan apuvälineitä ja muiden perheenjäsenten on otettava tätä varten aikaa omasta työstää saadakseen asia hoidettua. Myös puhelinpalvelu päivystykseen ja muihin palveluihin on rajattu vain muutamaan tuntiin/päivä, joten palvelua on vaikea tavoittaa. Kukaan ei tunnu tietävän yksiselitteisesti asioista, ei edes hoitopiireistä saa selkoa edes vaihteen kautta.”
”Jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus päättää, milloin hän ei enää jaksa/halua/pysty jatkaa tuskallista elämäänsä. Hoitakaa se EUTANASIA-asia kuntoon!”
”Kustannusvaikuttavuutta ei valitettavasti ole seurattu pitkään aikaan ja se tekee nykypäivästä haastavan eikä sitä priorisoinnilla yksistään korjata, se lienee hätäratkaisu!!”
”Karsikaa ensin niistä asioista, mitkä eivät vaikuta ihmisten hyvinvointiin. Kannustakaa terveyden omahoitoon ja liikuntaan.”
”Älkää tappako ihmisiä.”
”Hyvinvointialueiden tulisi tarkastella priorisointia ja muita valintojaan potilaiden palveluiden laadun parantamisen näkökulmasta. Ei hallituksen säästötoiveiden mukaan.”
”Ymmärtääkseni hyvinvointialue päättää lain mukaan hoidon laadusta sekä sen laajuudesta itsenäisesti. Siksi sinne valitaan henkilöt vaaleilla. Eli valtionvarainministeriön tulisi toimia varmistaa sen mukaan riittävä rahoitus. Valtionvarainministeriö tulisi haastaa oikeuteen jos se ei suostu antamaan riittävää rahoitusta.”
”Toivoisin että priorisointi johtaa meille hoitajille inhimillisemmat työolosuhteet. (Tämä siis ellei haluaa importoida KOKO hoitohenkilökuntaa filippiinistä…)”
”Tuntuu aika toivottomalta koko aihe, sillä huonommaksi asiat kuitenkin menee, kun kiristetään ja kiristetään. Kaikki sos palvelut on tärkeitä, mutta terveydenhuolto ja vanhuksista huolehtiminen on tärkeitä.”
”Tuntuu, että hyvinvointialueen päättäjiltä on viety mahdollisuudet vaikuttaa juuri mihinkään. Kaikesta syytetään rahan puutetta.”
”Muistaisivat pitää edes meistä vanhoista ihmisistä huolta. Muistakaa te päättäjät tulette myös joskus itse vanhoiksi ja tarvitsette palveluita!!!!!”
”Tiedän, ettei tähän asiaan voida hyvinvointialueen toimesta suoraan vaikuttaa, mutta priorisoinnin tarve vähenisi varmasti huomattavasti, jos hyvinvointialueiden budjetit ja toiminta eivät olisi täysin irrallisia muusta sotejärjestelmästä, vaan jos järjestelmän taloudellista tehokkuutta ja vaikuttavuutta tarkasteltaisiin kokonaisuutena. Olen hoitoresistentin masennuksen vuoksi työkyvytön ja jonotan neljättä kuukautta ketamiinihoitoon. Tältä ajalta olen saanut kuukausittain reilun parin tuhannen euron edestä kuntoutustukea. Tämän yhteissummalla olisi varmasti saanut maksettua yhden ylimääräisen sairaanhoitajan kuukauden tai parin palkan, ja tämä hoitaja olisi voinut samaan aikaan antaa ketamiinihoidot minun lisäkseni usealle muullekin. Terveydenhuollon tai ainakin tiettyjen hoitojen riittävä resurssointi siis hoitoonpääsyn nopeuttamisen lisäksi todennäköisesti säästäisi suoraan sosiaalitukimenoista ja olisi huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin nykyinen käytäntö.”
”Priorisointia voidaan käyttää sote-menojen vähentämiseksi, kunhan alle 18-vuotiaiden palvelut taataan, ja välittömästi henkeä uhkaavien sairauksien hoito ja ensihoito priorisoidaan.”
”Yrittäkää estää täydellinen tuho.”
”Potilaat ovat oikeita ja arvokkaita ihmisiä, eivät pelkkiä numeroita ja menoeriä.”
”Pankaa hanttiin hallituksen säästötoimille, ihmisistä on pidettävä huolta, se ei ole säästön paikka.”
”Tähän asti kaikki toiminut moitteettomasti, siitä kiitos!”
Vastaukset on poimittu Kuluttajaliiton jäsenkyselystä, joka toteutettiin tammi–helmikuussa 2025. Vastaukset käsiteltiin anonyymeinä, eikä niistä pystynyt tunnistamaan vastaajaa. Vastaukset ovat ihmisten suoria kommentteja, mutta niitä on voitu lyhentää ja kirjoitusvirheitä korjata. Vastaajille kerrottiin kyselyn yhteydessä, että vastauksia hyödynnetään Kuluttajaliiton vaikuttamistyössä ja viestinnässä.
Julia Lumijärvi
Juristi
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
